15.07.2022

Kissa vieköön näitä hyttysiä!

Mikä avuksi, kun pihalla olosta ei meinaa tulla mitään hyttysten takia? Auttaisiko vaikka kissa? Konstit ovat monet, mutta harva niistä todella toimii.

Saamme usein kuulla ihmisten tarinoita hyttysistä, jotka ottavat kesän tullen vallan pihamaalla. Kaupunkien betoniviidakoissa hyttysten määrät voivat kuulostaa kalajutuilta, mutta totta se on: Suomi on tuhansien järvien ja miljardien hyttysten maa.

Tässä erään asiakkaamme tarina muutaman kesän takaa:

”Punainen tupa, oma piha ja perunamaa. Perinteisen suomalaisen idyllin pilaavat kesäaikaan usein pienet inisevät siivekkäät. Myös minun pientä pihamaatani riivasi sama ongelma.

Hankin hätäpäissäni kissan. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli ehkä vähän kaukaa haettu ajatus. Näppylöitä raapiessani kuitenkin ajattelin, että josko kissa söisi pihani vallanneet hyttyset. Kissa ratkaisi jo lapsuudenkodissani hiiriongelmamme, mikseipä nyt hyttysongelmaanikin. Peto on aina peto.

Ristin tuoreen valkoturkkisen saalistajan Möröksi. Tarkat hyökkäyskäskyt annettuani tuli varsin pikaisesti selväksi, että tämä Mörkö ei kyllä pelota yhtään muumia laaksosta, saati sitten hyttystä pihamaaltani.

Kissa vilkaisi välinpitämättömästi hyttysten suuntaan, sen jälkeen minuun ja kipitti suoraan olohuoneen sohvalle. Siellä se sitten viihtyikin loppukesän tyytyväisenä. Ei ollut pihakissa tämä Mörkö.

Mörkö sai jäädä, hyttyset eivät

Jotain uutta oli pakko keksiä. Pihalla touhutessa sama kaava toistui kerrasta toiseen. Ensin ininä keskeytti työt. Vilkuilua ympäri kehoa; mihin se oikein laskeutui? Huolellisen tarkistuksen jälkeen siivekästä inisijää harvemmin löytyi. Ei kuitenkaan aikaakaan, kun pieni ikävä pistos tuntui paljaaksi jääneestä nilkasta. Jo siinä vaiheessa harmitti seuraavan päivän kutina.

Päätin hankkia hyttystorjuntalaitteen ystäväni suosituksesta. Ainaiseen kutinaan lopen kyllästyneenä sanoin, että tarvitsen jotain, joka todella toimii. Thermacell oli kuulemma todettu toimivaksi, joten lähikaupasta löytynyt laite tarttui mukaan ostoskoriini.

Asetin laitteen pihatyömaani läheisyyteen, josta sen vaikutus kattoi noin 20 neliömetrin alueen. Aivan koko pihan kattamiseen se ei riittäisi, mutta 90-luvun alun matkapuhelimen kokoisen laitteen siirtäminen paikasta toiseen on onneksi helppoa kuin mikä. Annoin ohjeiden mukaisesti laitteen tehoaineen höyrystyä rauhassa vartin ajan laitteen käynnistyksestä. Sitten jännityksellä töihin. Kuuluisiko ininää? Tuntuisiko pistoksia?

Homma kuin homma ja työ sujui kuin tanssi. Ininää ei kuulunut, eikä laitekaan pitänyt minkäänlaista ääntä. Mieli alkoi rentoutua.

Ajattelin pitkään, että hyttyset ovat ärsyttäviä pakollisia pahoja, joiden kanssa täytyy vain oppia elämään. Voi kuinka väärässä olinkaan. Nykyään voin yhdellä napin painalluksella hoitaa pihahommat rauhassa.”

Terveisin tyytyväinen kotipihan touhuilija, Piha-Pete.